Heikko vaihe taittui tänään helpommin kun syöksähdin hommien kimppuun heti aamusta. En siis taaskaan itse runokokoelmaan vaan muihin välttämättömiin vitutuksen kohteisiin jotka vaativat tekstillistä käsittelyä. Olisi ollut virhe yrittää väkisin unohtaa mielen päällä ollut asia ja aamupäivän aikana se ei sitten enää vituttanutkaan niin paljoa. Otin suht rennosti, pakkanen pakotti ja päädyin kaupungilta työhuoneelle vasta reilusti yli lounasajan, nälkäisenä kuitenkin. Työhuoneen järjestys on koko ajan parempaan. Voin viivata taas muutaman pitkään roikkuneen hankinnan pois listalta. Vintiltä löytyi myös oiva sohva jonka aion roudata nykyisen laverini tilalle. Jälleen askel kohti viihtyisyyttä. Ja ennen kaikkea käytännöllisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.
Hieman epäilyttää välillä tämä työpäiväkirja, ettei siitä vaan tulisi itse tarkoituksellinen. Ei. Voin päättää että näin ei käy. Sitä paitsi jos työ on kirjoittaa niin eikö omien työpuitteiden luominen kirjallisesti ole juuri sitä mitä pitää tehdä että homma luonnistuu vastaisuudessakin. Vuosien päästä toisenlaisissa projekteissa näistä fiiliksistä voi olla ennalta arvaamatonta hyötyä. Lisäksi saan listattua päivän päätteeksi tehdyt asiat ja hommille tulee sitä kautta aina pieni closure. Voin hahmottaa mistä jatka seuraavalla kerralla.
Joku sanoi joskus että tekstini ovat omaelämänkerrallista realismia. Se kuulosti ihan pätevältä termiltä. Ehkä siksikin on hyvä että käyn läpi näitä vanhoja juttuja ja kuvia. En kyllä epäile etteikö se tekisi hyvää kenelle tahansa. Parempi tsekkailla taloon sisään kuin tuijottaa sieltä ulos. Kaikenlaisten laitosten läpi meneminen on jättänyt jälkensä. Kaikenlaista tunneskeidaa mitä skidinä on jäänyt mieleen. Viipottava elämäntapa on saanut monta juttua unohtumaan.
Parin päivän tauko on nyt paikallaan. Otan kuitenkin jotain mukaan mikä muistuttaa minua työstä.
Edellisenä päivänä, ensimmäisen kirjoittajapaja-tapaamisen jälkeen keksin teokselleni teeman tai jonkinlaisen työnimen, se tuli mieleeni juuri ennen kuin olin menossa nukkumaan.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti